*

Juhani Rantanen Oman elämänsä poliittinen broileri

Ilmainen ilmasto-neuvo poliitikoille

  • Ilmainen ilmasto-neuvo poliitikoille

Tänä aamuna Maaseudun tulevaisuus julkaisi jutun ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsestä ja hänen mielipiteistään EU:n Suomelle asettamiin päästörajoihin. Olen siitä hänen kanssaan samaa mieltä, että Suomen pitää sopeutua näihin päätöksiin. Se tulee olemaan erittäin vaikeaa johtuen muiden maiden hyvin alhaisesta osallistumisesta "päästötalkoisiin" mutta varmasi mahdollista. Kuitenkaan en millään voi ymmärtää sitä, miksi osa suomalaisista poliitikoista on valmiita ottamaan kaiken EU:sta annettuna ja pakotettuna toimimaan sen mukaan. Emme millään voi olettaa, että voisimme kantaa Suomessa tai EU:ssa sen taakan, mitä Kiina, Intia ja Venäjä eivät kanna.

 

Pariisin ilmastosopimus tulee voimaan vasta, kun 55 maailman valtioita, jotka kattavat 55% päästöistä, ratifioivat sen itselleen. Sopimuksessa päätetyt päästövähennystavoitteet ovat EU:lle 40% suhteutettuna vuoteen 1990. Venäjä kasvattaa samaan viitevuoteen suhteutettuna päästöjään reilusti, Intia kasvattaa päästöjään ja Kiina taittaa päästöjen kasvun vasta vuonna 2030. USA:n päästövähennykset ovat vuoteen 1990 suhteutettuna 15%. Kysymys kuuluukin, missä näkyy se oikeudenmukaisuus ja vastuunkanto, mitä on korostettu sitten sopimuksen syntymisen?

 

Huomioiden sen, että sopimus ei ole missään määrin juridisesti velvoittava, voidaan aiheellisesti kysyä, miten EU:n pitäisi todellisuudessa toteuttaa päästövähennyksensä niin, että ne pienentäisivät globaaleja päästöjä? Totuus on kuitenkin se, että toisin kuin kansainvälinen politiikka muuten, ilmastopolitiikka ja päästöt eivät tunne valtioiden rajoja.

 

Mykkänen sanoo jutussa, että "suhtautumisessa (päästörajoihin) on kysymys siitä, uskommeko, että biotaloudesta ja liikenteen sähköistämisestä on muuhunkin kuin juhlapuheisiin." Tämä on sinällään oikein, että jokaisen maan ja alueen osalta tämä pitää paikkansa - jokaisen maan tulee tehdä parhaansa. Mutta tästä asiassa ei missään nimessä ole kyse! Kysymys päästörajoihin suhtautumisessa on huoli Suomen kansantaloudesta ja se, että me tulemme omilla toimillamme kasvattamaan globaaleja päästöjä, mikäli jatkamme tämän ensiaskeleen jälkeen Pariisin ilmastosopimuksen viitoittamalla tiellä.

 

Tietyissä määrin olen Mykkäsen kanssa samaa mieltä hänen lausumastaan "päästöhinnoittelun vetämän muutoksen ja tuhlaavamman uusiutuvien energian tukiin nojaamisen välillä." Kuitenkin tämä päästöhinnoittelu on nimen omaan se ongelma niin kauan kuin maailman suuret päästäjät eivät ole mukana talkoissa - päästökaupasta ja -katoista ei ole äiti Maalle hyötyä niin kauan, kuin ne koskettavat vain meitä. Tärkeintä olisi mennä kohti puhdasta tuotantoa ja tukea lainsäädännöllä nimenomaan toimia kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa sekä verotuksen keinoilla synnytettyä kilpailuetua puhtaan tuotannon maille. Näitä puhtaita maita ovat tällä hetkellä muun muassa Keski-Eurooppa ja Pohjoismaat.

 

Verotuksen keinojen lisääminen keinoihin sopimuksissa ei tuntuisi olevan ongelma esimerkiksi Kiinalle, jolla on ylivoimaisesti eniten pelissä sopimuksissa teollisuutensa suhteen - Kiina on jo pitkään kulkenut tiellä kohti puhtaampaa energiantuotantoa. EU:n tilanteelle verotuksen keinot tekisivät hyvää ja taloutemme saisi mitä varmimmin ainakin pienen piristysruiskeen kohentaessamme kilpailukykyämme päästövien elinkeinojen tuotantoalueena. USA:ssakin verotuksen kautta ohjautuva puhtaan tuotannon tukeminen olisi mahdollista saada läpi. Miksi emme kokeilisi jotain uutta, kun vanha tapa ei toimi?

 

Mykkänen sanoo, että hän haluaisi EU:lle vielä kunnianhimoisemmat päästötavoitteet teollisuuden päästöjä kohtaan. Sillä ajaisimme suurimman osan jäljellä olevasta teollisuudestamme pois alueiltamme. Monesti puhutaan siitä, miten päästökauppa on kuin kaiken pelastava messias. Teoriassa se toimisi varsin kunnioitettavasti, mutta käytännössä sen vaikutukset ovat kaikista vähiten päästöjä laskevia. Kuinka monta kertaa meidän pitää niin kansallisesti kuin kansainvälisesti käydä läpi kaikki sama voidaksemme viimeinkin tehdä tosiasiallisia päästövähennyksiä?

 

Jos katsomme esimerkiksi Ylen uutisointia Pariisin ilmastosopimuksesta sen jälkeen, kun tiedotettiin, että se oli saatu laadittua, huomaamme, että suurin osa uutisoinnista tähtää Pariisin ilmastosopimuksen hehkuttamiseen. Eikä se ole väärin - kyseessä on kaikesta sopimuksen olemattomuudesta huolimatta edistysaskel - mutta se vain osoittaa sen ymmärtämättömyyden, mikä sopimukseen liittyy. Ei ymmärretä päästökaupan ja päästövähennysten ongelmia (monet maat eivät ole näissä mukana millään tavalla).

 

Tuloksia syntyy vain, jos niitä tehdään! Pariisin ilmastosopimuksessa oli kaikille kaikkea: EU:n ympäristöjärjestöt saivat iloita ja Kiina ja Intia saavat jatkaa teollisuutensa voittokulkua, Obaman saamat päästövähennykset ovat sellaiset, jotka voisivat optimaalisena hetkenä mennä läpi USA:ssa ja Venäjä sai täyden vapautuksen kaikesta vastuustaan. Tekoja on siis turha odottaa muualta maailmasta. Tämä ajaa siihen kaiken aikaa toistettuun tilanteeseen, missä EU kantaa kaiken vastuun - jälleen kerran. Nykyisenkaltaisia päästökattoja puolustavien idealismi vie EU:n ja Suomen tilanteeseen, jossa voimme sanoa hyvästit vähempipäästöiselle maailmalle. Viimeaikoina tulleet esitykset ovat vasta alkusoittoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Tämä Mykkänen kokoomuksen puisto-osastolta on harmillinen lisä hallitukseen. Samanlainen hiilidioksidiuskonnon edustaja kuin Kimmo Tiilikainen. Ajavat omaa ja uskontonsa asiaa piittaamatta tosiasioista, kansantalouden ja kansakunnan edusta.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Ilmastotavoitteet ovat karanneet jo aikoja sitten.

Kaikki mitä me teemme tai EU tekee päästöjen vähentämiseksi, ovat ideologisia päätöksiä: niillä ei ole mitään vaikutusta maapallon päästöihin, mutta ne sopivat ideologiaan.

Esimerkiksi se, että maapallon eri puolilla on rakenteilla hiilivoimaloita yhteensä 1 400 000 MW:n edestä tekee koko EU:n hurskastelun täysin mitättömäksi.

Saksa, jota on pidetty ilmastonmuutoksen vastustamisen mallimaana, lisää vain päästöjään. Saksaan on rakenteilla 20 000 MW uutta hiilivoimaa.

Saksassa, kuten monessa muussakin maassa, on todettu, että tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisella ei päästä tuloksiin päästöjen vähentämisessä. Kiina lopetti aurinkovoimana ja tuulivoiman rakentamisen tehottomana kokonaan ja keskittyy ydinvoimaan.

Suomen pitäisi laittaa taloutensa kuntoon, että voimme ottaa ilmastonmuutoksen vastaan, jos sellainen on tulossa.

Nyt me kurjistamme itsemme ideologisilla päätöksillä ilman mitään konkreettista tulosta globaalipäästöjen vähentämiseksi.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Käsittämätöntä miten suomalaiset avainpoliitikot ovat tietämättömiä. Uusiutuvan energian hypetys jatkuu, vaikka tulokset varsinkin tuuli-ja aurinkoenergian tehottomuudesta päästöjen vähentämiseksi on muualla todettu jo ajat sitten.

SAKSASSA TUULIVOIMAVASTAISUUS ON KATASTROFAALISESTI LISÄÄNTYNYT

http://www.welt.de/wirtschaft/article157308299/In-...

Toimituksen poiminnat