*

Juhani Rantanen Oman elämänsä poliittinen broileri

Kuka haluaa leikkiä päästövähennyksiä?

  • Kuka haluaa leikkiä päästövähennyksiä?

Tuntuu, kuin olisin kirjoittanut tämän blogin joskus aiemminkin. Ehkä tuntemukseeni voi vaikuttaa se, että EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset ratkaisut ovat innoittaneet minua kirjoittamiseen myös aiemmin – pikemminkin pahassa. Jälleen saamme todistaa sitä ymmärtämättömyyttä, millä suhtaudutaan erilaisiin yhteiskuntarakenteisiin, ilmastosopimuksien "sitovuuteen", hiilivuotoon, päästökaupan valtaviin ongelmiin sekä vallalla olevaan ylioptimistiseen suhtautumiseen uusiutuvien energianlähteiden mahdollisuuksiin korvata energiantuotantoamme. Lisäksi ymmärtämättömyys omaa energiaamme kohtaan on valitettavan suurta.

 

Vuosien 2021-2030 välillä Suomen tulisi vähentää päästöjään 39%, joka on kolmanneksi suurin asetettu päästövähennystavoite EU:ssa. Mediassa on liikenteen sektorilta erittäin hyvin nostettu esiin se, mikä merkitys henkilöautojen öljynkulutuksella on ilmastopäästöihin. Olisi mahdollista esimerkiksi siirtyä sähköautoihin ja vähentää autoilun määrää. Kuitenkin unohdamme hyvin tärkeän seikan puhuessamme tästä asiasta – Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa ei riitä, että auton käyttösäde on niin matala, kuin kohtuuhintaisissa sähköautoissa on. Esimerkiksi Nissan LEAF –sähköauton käyttösäde on 24 kWh:n akulla 100-160 kilometriä ja 30 kWh:n akulla 125-200 kilometriä. Lataus kestää kummassakin 4-5,5 tuntia.

 

Nämä autot ovat mitä parhaimpia kaupungeissa asuville ja vähän ajaville ihmisille, keillä ei ole tarvetta liikkua pitkiä matkoja. Kuitenkin Suomessa hyvin monet ammattiryhmät tarvitsevat autoja yhtenä työvälineenään. Esimerkkeinä taksikuskit, edustajat sekä liike-elämän (myynti)työntekijät. Lisäksi huomionarvoista on se, että lähes jokainen auto tulee käytössä antamaan erilaisia tuloksia, kuin se pystyy antamaan mittaustuloksissa valvotuissa olosuhteissa – mukaanlukien sähköautot niiden kantomatkan suhteen. Toki meillä on olemassa myös pitkälle kantamalle suunniteltuja sähköautoja, mutta niiden hinta nousee niin korkeaksi, että keskipalkkaisella ihmisellä ei ole mitään mahdollisuuksia sellaisen hankkimiseen.

 

Liikenteen osalta olisi siis hyvin keskeistä se, että kehitetään kaupunkiliikennettä ja kaupungeissa toimivien joukkoliikennöijien mahdollisuuksia. On mielestäni kuitenkin erittäin ongelmallista, että Suomen kaltaisessa maassa alkaisimme pakottamaan ihmisiä esimerkiksi erilaisilla kuluttajan päästöveroilla sellaisen tekniikan käyttäjiksi, joka ei ole mahdollista esimerkiksi omassa työssä. Tällöin kadotamme kokonaisia työntekijäsektoreita.

 

Ilmasto- ja energiapolitiikan toimien ja päätösten osalta myöhemmin Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanon suhteen odotettavissa on varmasti muun muassa syöttötariffien kasvamista. Kuluttajan kannalta tämä on erittäin huono suunta – luomme itse itsellemme tilanteen, missä uusiutuvilla energianlähteillä ei ole mitään kannusteita kilpailla energiamarkkinoilla ja tällöin ne saavat suhteettoman kilpailuedun verrattaen esimerkiksi puuhun. Puu on raaka-aineena Suomessa ollut aina vähäpäästöistä ja Suomi on yksi niistä maailman harvoista maista, missä puun käyttöä energianlähteenä kompensoidaan esimerkiksi istutuksilla sekä luonnollisella metsän uusiutumisella. Emme ole riistäneet metsiämme loppuun, kuten suurin osa muusta maailmasta.

 

Se, että asetamme teennäisiä päästökattoja ja päästövähennystavoitteita (pilkulleen noudatettuja sellaisia), joita muualla maailmassa ei ole, asettaa meidät hyvin ongelmalliseen asemaan. Energiantuotannolla ei ole minkäänlaisia perusteita tai intressiä investoida Suomeen mitään näiden rajoitteiden ohella. Jos koko maailma pelaisi samoilla pelisäännöillä, olisi tilanne täysin toinen. Pariisin ilmastosopimus ei kuitenkaan ole asettanut päästövähennystavoitteita Kiinalle, ja Venäjän päästövähennykset ovat – ikävä kyllä – yhtä tyhjän kanssa. Kumpaakaan maata ilmastosopimus ei sitouta mihinkään toimiin.

 

Kun kyseessä on Pariisin ilmastosopimuksen toteutukseen tähtääviä toimia, on tärkeää muistaa muutama tosiasia. EU:n viitevuoteen 1990 suhteutettuna Venäjä saa kasvattaa kasvattaa saman verran. Kiinalle ja Intialle kohdistettujen päästövähennysten reaaliarvo huomataan vasta vuonna 2030, jolloin ne taittavat päästöjen kasvunsa. USA onneksi on mukana siinä joukossa, joka vähentää päästöjään – 15%:n päästövähennykset.

 

Äsken kuvaamani tilanne, mikä nyt vallitsee johtaa siihen, että teollisuuden – joka on yksi suurimmista päästöjä aiheuttavista elinkeinoista – on mietittävä oman liiketoimintansa kannalta tarkkaan mihin he tekevät seuraavan investoinnin. Mikäli päätös ei ole Suomi meiltä häviää tässä tilanteessa työpaikkoja, vientiä ja lisäämme toimillamme globaaleja päästöjä – samaan aikaan koko hoito. Yksinkertaistetusti sanoen teemme päästövähennyksiä vähentääksemme kansantaloutemme elinvoimaisuutta sekä lisätäksemme päästöjämme.

 

Poliitikot eivät vieläkään ole ymmärtäneet sitä, mitä tapahtuu, kun päästövähennyksemme eivät ole yhteisiä vaan yksin EU ajaa ilmastovastuuta ja on ilmastolaivan keulassa. Keulassa sopiikin olla, mutta ei sellaisen laivan keulassa kukaan voi olla, jossa ei ole muita mukana – kuka on laivan keskiosassa ja kuka peräsimessä? Nämä päätökset tulevat luomaan, jälleen kerran, suurta hiilivuotoa ja talouden näkymillekään tällä tuskin on positiivista merkitystä. Lakiehdotusten yhteydessä puhutaan päästökaupasta, mutta miksi ylläpitäisimme järjestelmää, jos sen vaikutukset nollaantuvat ja muuttuvat negatiivisiksi, kun kaikki eivät ole näissä sopimuksissa aidosti mukana. Koko sopimus on vaarassa kaatua niiden maiden harteille, jotka ovat koko ilmastohypen aikana kantaneet suurimman vastuun – jopa muiden puolesta! Ja ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 2%:in tulee olemaan tietenkin mahdotonta tätä menoa.

 

Jokaisen poliitikon ja virkamiehen ajatuksissa tulee aina olla ajatus paremmasta maailmasta. Ilmastopolitiikan osalta se tarkoittaa päästöjen tosiasiallisia vähennyksiä – ei sellaista nollasummapeliä ja päästöjen kasvatusta, mitä olemme tällä hetkellä harjoittanet. Tarvitsemme ehdottomasti lisää ydinvoimaa, kehitteillä olevaa aaltovoimaa sekä yritysverotuksen keinoja (esim verohelpotuksia) ohjaamaan energiantuotantoa puhtaampaan suuhtaan. Ei energiantuotannolla ole merkitystä siinä määrin, mikä tuotantotapa on. Sillä on merkitystä, mikä on tuotannon aiheuttama päästörasite. Olemme pitkään vastanneet tähän ongelmaan niin, että asetamme päästökattoja, jotka pakottavat toimimaan tietyllä tavalla ja veronmaksajien rahalla tuemme sellaisia energiantuotantomuotoja, joilla ei ole itseisarvoa päästöjen vähentäjinä.

 

"Meidän tulee jättää maailma parempana tuleville sukupolville kuin se oli meidän tänne tullessamme." Tähän olen perustanut kaiken yhteiskunnallisen ajatteluni ja niin pitäisi myös kaikkien poliitikkojen. Kuitenkin nykypäivänä kädet pestään populismilla ja sopimuksien irvikuvilla. Halutaan pitää huolta henkilökohtaisesta omatunnon hyvinvonnista. Mutta mitä jää jäljelle – moraalittomat, itsepetokselliset toimet.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Pahimman luokan hölmöilyähän tämä koko ilmastosirkus on. EU ja etenkin Suomi tekevät omaehtoista taloudellista itsemurhaa. Poliitikot ja mediat ovat pääsyyllisiä, kun jätetään varsinaiset uskovaiset ja opportunistit huomioon ottamatta.

Koko Pariisin sopimus oli järjetön. Kukaan ei tehnyt sitovia lupauksia mistään, paitsi ilmeisesti EU. Björn Lomborg on laskenut, että jos kaikki Pariisissa sovitut toimet tehdään, tullaan sillä vuoteen 2010 mennessä saavuttamaan -0,05 asteen vaikutus maapallon keskilämpötilaan!
http://www.lomborg.com/press-release-research-reve...

Todellisuudessa mitään ongelmaahan ei ole olemassa eikä näköpiirissä sen paremmin lämpötilan kuin hiilidioksidinkaan suhteen. Maapallo on ollut nykyistä paljon lämpimämpi monia ajanjaksoja historiassa. Viimeksi noin 1000 vuotta sitten, jolloin viikingit asuttivat Grönlantia, viljelivät siellä ohraa ja kasvattivat nautakarjaa. Samoin noin 1000 vuotta sitä ennen roomalaisen lämpökauden aikana. Nykyinen lämmin vaihe pikku jääkauden jälkeen on pääosin luonnollisesta syklisestä vaihtelusta johtuvaa, johon hiilidioksidin lisääntyminen saattaa tuoda pienen lisän.

Hiilidioksidin lisääntymisen vaikutukset viime vuosikymmeninä ovat tähän mennessä yksinomaan positiivisia. Maapallo on vihertynyt 15 %, aavikoituminen vähentynyt, eivätkä pelottelupropagandasta huolimatta sään ääri-ilmiöt ole lisääntyneet tms., ja maatalouden tuotanto koko maailmassa on jatkuvasti lisääntynyt. Kasvien osalta hiilidioksidioptimi lienee yli 1 000 ppm, mutta siihen ei päästä, vaikka kaikki tunnetut fossiiliset polttoainevarannot käytettäisiin loppuun.

Eli olemme kaikki maailmanlopulla pelottelijoiden ja pelolla rahastavien uhreja!

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Kuusi seikkaa joiden uhreja olemme tässä ilmastosirkuksessa, eikä ole kauaan kun yle uutisoi kuinka maankohoaminen merenkurkussa tuhoaa merenkurkun suojeltua saarristoa.

1. Ilmasto hypetys
2. Ilmasto bisnes
3. Ilmasto pelottelu
4. Ilmasto politiikka
5. Ilmasto hysteria
6. Monen maan, kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan, halu saada muokata ilmastoa mieleisekseen

Ihme kuitenkin ettei historiastta ei ole opittu että polottelulla ja hysterianlietsonnalla on saatu aikaiseksi vain enemmän harmia sen sijaan että oltaisiin edistytty. Ilmaston sijaan ihmiskunnan kannattaisi suunnata rajalliset resurssit paljon merkittävämpään kuten kestävään kehitykseen ja ympäristön saatumisen vähentämiseen. Tokihan sähköauto on hienopeli kaupungissa mutta ei sillä maaseudulla paljoa ajella. Sensijaan maaseutua auttaisi pientilojen tukeminen joka vähentäisi ympäristökuormitusta sekä teknologian hyödyntäminen. Ruoka keskustelu taas on toinen asia erikseen vaikka hyönteis ruoka vaikkuttaakin houkuttelevalta, liharuokien kieltäminen kummeksuttaa ja porkkanoiden 3D-tulostaminen pitkälle prosessoidusta biomassasta on jo itsessään etovaa.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

On sitten kyse kestävästä kehityksestä tai vähähiilisestä tulevaisuudesta, valtavia rahamääriä on myös liikuteltava, jotta tulevaisuus toteutuisi halutulla tavalla. http://www.financialpost.com/m/wp/investing/blog.h...

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Hiilidioksidia kiinalaiset eivät nähneet syyllisenä ilmastonmuutokseen, heillä on nyt todisteet tästä. http://www.clim-past.net/12/1485/2016/cp-12-1485-2...

Toimituksen poiminnat