*

Juhani Rantanen Oman elämänsä poliittinen broileri

EU:n energiaerehdys, jälleen kerran

  • EU:n energiaerehdys, jälleen kerran

Eilen 13.7. Helsingin Sanomat julkaisi jutun siitä, kuinka uudet päästörajoitteet tulisivat vaikeuttamaan useilla tavoilla energiantuotantoa. Keskeistä on kuitenkin ymmärtää näistä mahdollisista uusista linjauksista seuraava hiilivuoto. On täysin käsittämätöntä, että EU on valmis ampumaan itseään jalkaan ja kaikessa moraalisuudessaan ajaa päästäjiä maihin, keitä esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen kohdat eivät koske.

 

Esimerkiksi Kiina ja Venäjä kuuluvat niihin maihin, keiden ei ole pakko tehdä päästövähennyksiä ja siten heidän energiansa tulee olemaan huomattavasti edullisempaa. Jokainen tehdas, energiantuottaja ja yksityinen kuluttaja tulee kokemaan sen vaikutuksen, minkä teollisuuden karkaaminen muihin maihin tulee aiheuttamaan. Omat päästövähennyksemme muuttuvat päästöjen kasvuksi muissa maissaja kaikista tekemistämme sopimuksista tulee siten nollasummapeliä, ja pahimmassa tapauksessa jopa lisäämme päästöjä.

 

Itse menetämme teollisuutta, työpaikkoja, kotimaista tuotantoa, omavaraisuusasteemme laskee ja päästöt pahimmassa tapauksessa lisääntyvät vain siksi, että ollaan valmiita tekemään erittäin lyhytnäköistä politiikkaa ja kantamaan "vastuuta" ympäristöstä ja ilmastosta. Tämä vastuu kulminoituu ajatukseen meidän moraalisesta paremmuudestamme, mutta onko se hyvä tie, jos tällä moraalisuudellamme lisäämme globaaleja päästöjä.

 

Tampereen Sähkölaitoksen energiayksikön johtaja Antti-Jussi Halminen ja Energiateollisuuden sähköntuotannon johtaja Jukka Leskelä oivasti esittävät sen, mitä nämä päästörajoitukset tulisivat aiheuttamaan - energian hinta nousisi. Tähän yhdistettynä se, että jokaisen yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen, tulee aiheuttamaan erittäin kriittistä arviointia yrityksien sisällä siitä, mitä näiden kannattaa tehdä. Onko Suomi se maa, missä he voivat aidosti toimia vai voiko pitkällä tähtäimellä olla järkevää siirtää yritys johonkin muuhun maahan, missä heihin ei kohdistu tällaisia päästörajoituksia? Jos puhutaan teollisuudesta, vastaus on mitä todennäköisimmin kyllä.

 

Mikäli huomioidaan ilmasto- ja energiapoliittinen näkökulma, teollisuuden siirtyminen toisiin maihin on ympäristölle erittäin tuhoisaa. Suomalainen energia ja sen tuotanto on erittäin kehittynyttä ja suomalaiset energiantuotantomuodot, kuten ydinvoima, turve ja puu, ovat paitsi toimivia, mutta myös globaalissa mittakaavassa erittäin energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä.

 

Tähän mennessä EU ei ole vielä ymmärtänyt sitä ongelmaa mikä kaikissa sopimuksissa on tuotettu. Olemme Kioton pöytäkirjasta lähtien kantaneet sen vastuun, mikä liittyy ilmastokysymyksiin. Vastuunkanto on tietenkin kannatettavaa, mutta itseisarvo on melko kestämätöntä tilanteessa, jossa oma toimintamme pienentää talouttamme ja samalla lisää globaaleja päästöjä.

 

Kunnollinen ilmasto- ja energiapolitiikka vähentää päästöjä ja energiantuotanto on mahdollisimman puhdasta. Tähän ei päästä nykyisenkaltaisilla päästörajoituksilla vaan tarvitsemme todellisia toimia kohti Eija-Riitta Korholankin väitöskirjassaan esittämää päästölattiaa. Mahdollisimman puhtaalla tuotannolla voimme taata kestävän tavan toimia ja puhtaan ympäristön. Tämä tarkoittaa suurten päästöjen aiheuttamaa verorasitetta päästöjä vastaan. Kaikkien poliittisten päätösten tulee tähdätä siihen, että voimme jättää yhteiskuntamme ja planeettamme parempana tuleville sukupolville, kuin mitä se oli medän tänne tullessamme. Päästöjen lisäyksillä se ei todistetusti ole mahdollista

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän virtanenanttim kuva
Antti Virtanen

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti samasta aiheesta vähän eri näkökulmasta. http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/suomen-b...

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Ei koskaan enää vihreitä valheita ilmastonmuutos verukkeella lupaa Britannian uusi pääministeri Brexitin jälkeen, - Suomessa hulluus lisääntyy? Olli Rehn lupaa lisää tukea ideologiaan perustuville sähköntuotantomuodoille. Suomi-areenalla kuultuna: "markkinat on hyvä renki, mutta huono isäntä", ja Antero Vartia taputti käsiään. Suomi ajetaan konkurssiin tällä politiikalla.

Porissa energiaväittely Suomi-areenalla oli pelkkää poliittista ideologiaa, ei yhtään yleisökysymystä saanut kukaan esittää. Yhtään kertaa ei sanottu "tuulivoima", uusiutuvista puhuttiin, bioenergia, kaasu, turve, ja sitten hiili oli se pahis mistä pitää nyt päästä eroon. Vaikka Helsingissä Hanasaaren hiilivoimala päästää ilmaan puhtaampaa ilmaa kuin mitä kaupungin kaduilla mitataan, ja toimii yli 90% hyötysuhteella.
Hampurissa avattiin viime vuonna syksyllä 1654 MW:n hiilivoimalaitos, joka kuluttaa 480 tonnia hiiltä tunnissa. Saksalaiset ovat kovin ylpeitä uudesta hienosta voimalastaan, joka tuottaa hiukan myös lämpöä Hampuriin. Voimalan hyötysuhde on jopa 50%:n luokkaa. Helsinki on vihreän ilmastopolitiikan ”ansiosta” lopettamassa 250 MW:n CHP-voimalansa, jonka hyötysuhde on vaivaiset 90%! Helsingin voimalaitokset puhdistavat kaupunki-ilmaa niin, että savukaasuista ei ole mitattavissa laitoksen omia tuotoksia eikä myöskään kaupunki-ilman sisältämiä epäpuhtauksia eikä esim. vaarallisia pienhiukkasia.

Yksi Helsingin CHP-laitos puhdistaa kaupunki-ilmaa 700 000 m^3 tunnissa!

- Suomessa CHP-voimalan lakkauttaminen (maailman puhtain ja tehokkain voimala) lisää hiilenpolttoa mm. Tahkoluodon (lauhdevoimalaitos, n. 40% hyötysuhde) kaltaisissa voimaloissa ja jopa Tanskassa asti, kun sähkön tuontitarve lisääntyy. Näistä lämpö menee mereen eikä kaukolämpöverkkoon kuten Hesassa.

- Hiilivoimaloita joudutaan pitämään käytössä jatkuvasti ajoittaisen tuulivoiman takia, kun niiden käynnistäminen on hidasta eikä pystyisi vastaamaan tuulivoiman ailahteluun, jos olisivat kylmänä. Tästä syystä niitä joudutaan ajamaan vajaateholla, jolloin hyötysuhde kärsii.

Toimituksen poiminnat