Juhani Rantanen Oman elämänsä poliittinen broileri

Oma "vallankumouksellinen" mallini lukio-koulutuksen uudistamiseksi

  • Oma "vallankumouksellinen" mallini lukio-koulutuksen uudistamiseksi

26.5. MTV uutisoi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen julki tuomasta hallituksen linjauksesta, että pääsykokeiden muoto ja merkitys tulee muuttumaan tämän hallituskauden aikana. Olen itse lukiolainen ja ensi vuonna edessäni on ylioppilaskirjoitukset. Uskon siis tietäväni, mistä puhun. Olen tästä lukio-opiskelun ja YO-kirjoitusten painottamisesta sisäänpääsyssä totaalisesti eri mieltä!

 

Mikäli ylioppilaskirjoitukset ja toisen asteen opiskelumenestys kasvattaisivat merkitystään haettaessa korkealle asteelle ei kukaan järkevä toisen asteen opiskelija keskittyisi niihin mielekkäisiin aineisiin, mitä hän jatko-opinnoissa tulisi luultavimmin tarvitsemaan. Hän keskittyisi tasapaksusti jokaiseen opetettavaan aineeseen sen ajan, minkä hän opiskelisi. Tämä kyseinen aika tulisi lisäksi pidentymään suuresti! Kaikki järkevät opiskelijat kävisivät lukion neljään vuoteen, jotta he pystyisivät saamaan sellaisia arvosanoja kursseistaa, joilla olisi edes mahdollisuus haaveilla sisäänpääsystä. Tämä ministerin kuvaama "stressi abi-keväällä" siirtyisi 3-4 vuoden stressiksi koko lukio-opiskelun ajalle!

 

Lukiota pitäisi täysin vastakkaisesti lyhentää ja sen merkitystä jatko-opintoihin pääsyssä pienentää! Se logiikka, mikä tällä hetkellä vallitsee lukio-opintojen suhteen, että lukion tärkein tehtävä on valmistaa jatko-opintoihin sen ollessa samalla yleissivistävä koulu, on täysin mieletön! Mielestäni lukion tulisi nimen omaan olla jatko-opintoihin valmistava koulutus ja yleissitovuus pitäisi poistaa kyseisen opiskelun merkityksestä. Esitänkin tässä blogissani oman mallini korvaamaan nykyisen kaltaisen lukio-opiskelun.

 

Lukiosta jatko-opintoihin valmistava ja spesifiä tietämystä vahvistava koulutus

 

Lukion suorittavan opiskelijan on tällä hetkellä käytävä lukiossa vähintään 75 kurssia, joista lyhyen matematiikan opiskelijoilla pakollisia on 47 ja pitkän matematiikan opiskelijoilla 51. Omassa mallissani pakollisten kurssien määrää karsittaisiin raskaalla kädellä: lukion pakollisten kurssien kokonaismäärä olisi lyhyen matematiikan opiskelijoilla 33 ja pitkän matematiikan opiskelijoilla 37.

 

Tähän päästään kaavalla, jossa ainoat pakolliset kurssit olisivat nykyiset äidinkielen, englannin, ruotsin ja matematiikan (lyhyt/pitkä oppimäärä) pakolliset kurssit - yhteensä lyhyen matematiikan opiskelijoilla 23 ja pitkän opiskelijoilla 27. Näiden lisäksi jokaisen opiskelijan olisi valittava itse 10 reaaliaineiden kurssia, jotka hän käy lukion aikana. Näin tulee kokoon 33:n ja 37:n kurssin määrä.

 

Lukion vähimmäiseksi kokonaiskurssimääräksi asetettaisiin 50 nykyisen 75 sijaan. Tämä tarkkoittaisi sitä, että lukion pääsääntöiseksi suoritusajaksi muodostuisi kaksi vuotta (esim: 1. vuonna 33 kurssia ja 2. vuonna 17 kurssia). Pakollisten kurssien jälkeen jokainen opiskelija olisi vapautettu valitsemaan juuri niitä tarjottuja kursseja, kuin hän itse parhaakseen näkee - nykyiset määräykset esimerkiksi 12:sta pakollisesta valtakunnallisesta soveltavasta kurssista poistettaisiin.

 

Omassa mallissani lukio-koulutuksella ei olisi merkitystä yliopistoihin pääsyn suhteen itsessään. Se antaa eväitä ja valmistaa jatko-opintoihin muun muassa esittämieni erikoistumismahdollisuuksien kautta. Jokaisella opiskelijalla olisi mahdollisuus keskittyä niihin aineisiin, mitkä häntä kiinnostavat ja mistä hänelle voisi olla tulevaisuudessa hyötyä! Matematiikan opinnoista haaveilevan ei tarvitsisi opiskella uuden lukion opetussuunnitelman mukaisia kahta filosofian kurssia tai filosofian opinnoista haaveilevan ei tarvitsisi opiskella pakollisia fysiikan ja kemian kursseja. Lukio olisi siis selvästi korkean asteen opintoihin valmistava koulutus.

 

Ammatiopistot nostivat aikanaan opiskeluaikansa kolmeen vuoteen siksi, että kahden vuoden toimiva opiskeluaika oli "liian suuri kannustin" hakeutua kolmivuotisen lukion sijasta ammattopistoon. Korjausliike olisi jo alkujaan pitänyt tehdä täysin päinvastoin! Lukio-opiskelu olisi pitänyt lyhentää kahteen vuotee. Ammattiopistojen koulutusaika tulisi omassa mallissanikin lyhentää kahteen vuoteen. Ammattiopistoissa opiskelevien tuttavieni mukaan nykyisenkaltaiset työharjoittelut eivät ole tosiasiallisesti esim rakennusalalla mitään muuta kuin harjanvarressa seisomista - onko tällaisella työharjoittelulla mitään merkitystä?

 

Yliopistojen hakuihin voisi mallissani edelleen liittyä menestys ylioppilastutkinnossa siten, että nykyisen mallin mukaan pääsykokeen ja ylioppilastutkinnon yhteispisteillä pääsisi tietty kiintiö hakijoita sisään kullekin koulutusalalle - nykyiseen järjestelmään verraten YO-tutkinnon merkitys tulisi kuitenkin pienentyä yliopistohauissa. Ylioppilastutkinnon muoto toki tulisi muuttumaan ja se mitä luultavimmin muodostuisi pääsääntöisesti neljän aineen tutkinnoksi, johtuen erikoistumisesta omiin vahvuuksiin.

 

Mallillani saataisiin kasvatettua nuorten ainekohtaista tietämystä ja näin heille annetaan kuormittavien kurssien sijasta mahdollisuus keskittyä itsensä kehittämiseen. Suomessa perusyleissivistyksen tulisi tarjota perusopetus ja peruskoulu. Nämä kaikille pakolliset opinnot olisivat se pohja, missä yleissivistys tarjottaisiin - jokainen voi aina kehittää omaa yleissivistystään ja tietämystään. En ole koskaan ymmärtänyt sitä, miten lukiota voidaan perustella sekä yleissivistävänä että jatko-opintoihin valmentavana koulutuksena. Luultavasti en tätä koskaan tule ymmärtämäänkään. Lukion tulee olla omaa opiskelijalle omaa tietämystä kehittävä koulutus, joka antaa mahdollisuuden erikoistua jatko-opintojen kannalta tärkeisiin oppiaineisiin!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat