*

Juhani Rantanen Oman elämänsä poliittinen broileri

Maan tunti, tunnin maa

Lauantaina 19.3. juhlitaan Maan tuntia, Earth Hour'ia. On hieno asia, että viikon päästä kaikkialla maailmassa ollaan valmiita toimiin Maan puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan. Kaikki tiedostavat ilmastonmuutoksen uhkat ja realiteetit: tulemme menettämään veden alle uniikkeja alueita mm. Oseaniassa, hirmumyrskyt tulevat lisääntymään ja aiheuttamaan niin ihmishenkien kuin aineellisia menetyksiä ja monia muita kohtaloita.

 

Ja sitten järjestetään Maan tunti tai yksi autoton päivä - sehän pelastaakin kaiken. Koko Maan tunnin puolesta toimiminen on mitä suurinta populismia, jossa käytetään ilmastopolitiikan epämediaseksikkyyden vuoksi ihmisille syntyvää tietovajetta törkeästi hyväksi mukamas hienoihin asioihin, jotka eivät todellakaan toimi yhtä varmasti kuin junan vessa! Kaikki myönteisessä valossa mediaseksikäs kirjoittaminen ilmastopolitiikasta ja ilmaston muutoksen ehkäisystä valitettavasti keskittyy lillukanvarsiin ja siksi muutosta toimiin on turha odottaa.

 

Earth Hour -tapahtuma on itsessään hieno idea ja sillä on haluttu ymmärrettävästi lisätä ihmisten kiinnostusta ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tuhoihin ja odottaviin uhkiin. Se ei poista sitä tosiasiaa, että "Maan tunnista" on tullut itsearvoinen pelastaja Maata riepottelevalle ilmastonmuutokselle ja tosiasiallisesti toimivat keinot on unohdettu, tai haluttu unohtaa - on hyvin yksinkertaista ulkoistaa oma vastuunsa ilmastonsuojelusta niille poliitikoille, ketkä järjestävät ratkaisuna globaaliin kriisiin yhden valottoman tunnin.

 

Todellisia keinoja olen omassa blogissani luetellut vaikka kuinka paljon ja olen huomannut sen, että ne blogit, mitkä herättävät julkista keskustelua ovat blogit, mitkä käsittelevät maahanmuuttoa, hallituksen säästöjä tai talouspolitiikkaa. Ilmastopolitiikka oli nosteessa ennen 2010-luvun vaihdetta ja kaikki olivat kiinnostuneita aiheesta - syystäkin. Asia on kuitenkin unohtunut Euroopan taloustilanteen vuoksi ja olisikin syytä vihdoin ymmärtää se, että maailman kriiseillä ei ole laajuudessaan mitään ylärajaa. Ilmastonmuutoksen uhkat ja kriisit ympäri Maata eivät ole hävinneet mihinkään!

 

Poliitikot mielellään ilmastohypeen aikaan puhuivat ilmastopolitiikasta ja sen tärkeydestä, osa sydämmestään ja osa ääniä kalastellakseen. Yhtä kaikki, puhe loppui, kun tuli muita asioita, joihin keskittyä ja jotka nousivat mediaseksikkyydessään ilmaston yläpuolelle. Ja sitten tapahtui jotain mullistavaa...

 

"Breaking news, stop the press! Pariisissa on ilmastokokous!" Koko kokoukseen herättiin noin kuukausi aiemmin, kuin kokous järjestettiin. Omassa blogissani käsittelin aihetta jo lokakuussa (ainakin omasta mielestäni) laajasti ja analyyttisesti, mutta - ei sinällään yllättäen - aihe ei herättänyt keskustelua ennen kuin Helsingin Sanomat ja muut johtavat mediatalot nostivat aiheen otsikoihin ja pääkirjoituksiin. Kaikilla päättäjillä nousi nopeasti tarve tulla näyttämään oma kiinnostuksensa ilmastonmuutosta kohtaa ja niin Facebook ja Twitter olivat täynnä kommentteja liittyen ilmastokokoukseen.'

 

Jopa täysin turhanpäiväisen loppuratkaisun jälkeen haluttiin nostaa sen vaikuttavuutta ja edistyksellisyyttä esiin, vaikka todellisuudessa sopimus oli lista sanoja peräkkäin, mitkä eivät sitoneet ketään mihinkään eikä millään aikavälillä - jokainen joka muuta väittää on itse velvoitettu todistamaan maita velvoittava kirjaus ja olen lähes varma, että sitä ei pystytä näyttämään, koska yksiselitteistä sellaista ei ole olemassa! Noin viikon tai kahden aikana asiasta jälleen hiljennyttiin ja vaivuttiin "ruususen uneen" herätäkseen, ei sadan tai tuhannen, vaan kahdenkymmenenviiden vuoden päästä vuonna 2030, kun Pariisin ilmastosopimus tulee päätökseensä.

 

Jokaisen itseään kunnioittavan poliitikon on myönnettävä se, että populistinen ilmastopolitiikan epämediaseksikkyyden avulla tehty propaganda, joka ei pidä paikkaansa muun muassa Earth Hour'in osalta, olisi lopetettava! Ei voida toimia enään ilmastoa vahingoittavalla tavalla ja on etsittävä ideologioista irrallisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi ydinvoimasta, globaalista ja sitovasta päästökaupasta sekä tasatahtisesta päästöjen vähentämisestä. Ilman realiteettejä ei voida saada hyvää lopputulosta ja muutaman vuoden päästä on jo liian myöhäistä jopa populisteille!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Viimevuosi oli mittaus historian (n. 1860-2015) ja 1800-luvulta ilmasto on lämmennyt jo asteen, tietty on otettava huomioon että 1450–1850 -luvuilla oli pieni jääkausi (oletetusti kylmintä 1600-luvulla) joka rajautui kravunkääntöpiirin pohjoispuolelle mutta niiltäajoilta ei ole saatavilla kuin puun vuosirenkaiden epätarkkoja tuloksia. Sensijaan tarkat ilmastomallit eivät tue pienenjääkauden olemassaoloa. Ilmaston muutos on kuitenkin ihan tosiasia ja sitä on tapahtunut niinkauan kuin maapallolla on ollut ilmasto, ihmisluoteeseen kuitenkin kuuluu vieroksua pienintäkin muutosta kuten lähimmäisen kuolemaa joten kuin luonnostaan pyrimme lietsomaan ilmastohysteriaa ja vaatimaan ilmastonmuutoksen pysäyttämistä että ihmiset lakkaisivat kokonaan vaikuttamasta herkkään ilmastoon esim hysteerisimpiä huolestuttaa jopa uloshengityksen hiilidioksidi määrä. Tärkeintä kuitenkin muistaa että maapallo on elävä ei koskaan mikään still kuva eiväthän mantereetkaan pysy loputtomiin paikallaan (ja sekin vaikuttaa ilmastoon).

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Aiheuttaahan ilmaston ja aramaan planeettamme muuttuminen erillaosia "uhkatilanteita" mutta niihin olisi mielestäni järkevämpää varautua kuin käydä hysteerisenä siilipuolustukseen ja käpertyä vahaan toivoen kaiken olevan pysyvää.

Käyttäjän HenrikTikanvaara kuva
Henrik Tikanvaara

Maailmantalouden nyt sakatessa ehkä ilmastonmuutos pysähtyy?

Toimituksen poiminnat