Juhani Rantanen Oman elämänsä poliittinen broileri

Ay-liike – uhka vai uhka?

  • Paikallinen sopiminen ja Viron yritysveromalli tulisi tuoda viipyilemättä Suomeen!
    Paikallinen sopiminen ja Viron yritysveromalli tulisi tuoda viipyilemättä Suomeen!

Ammattiliittojen valta kasvaa. Tänään uutisoitiin STTK:n purkamisesta ja sen jäsenliittojen sulauttamisesta SAK:oon. Uusi keskusjärjestö tulee olemaan vahva ja jos todellista paikallista sopimista ei saada rakennettua lakisääteiseksi, tulee valtion talouden tervehdyttäminen olemaan käytännössä mahdotonta.

 

Fuusioitumisen tulisi tapahtua tämän vuoden lokakuussa. Aikataulu fuusiolle on kiireinen, enkä usko, että siinä keskusliitot tulevat pysymään: närää tulevat aiheuttamaan varmasti järjestön nimi, säännöt, tavoitteet ja myös se, että Akava ollaan jättämässä uuden järjestön ulkopuolelle. Jos ay-liike haluaa yhdistää voimiaan suureen järjestöön, tulisi sen ottaa mukaan myös Akava – toisaalta jatkuva eripura ei olisi mitenkään erityisen huono asia vaan pikemminkin se vihdoin toisi esiin sen polarisaation, jota esiintyy ay-liikkeen sisällä.

 

Akava esittää hyväksyvänsä tilanteen, jossa se jää yksin työmarkkinoilla, koska se ei halua itselleen negatiivista julkisuutta. Pinnan alla kuitenkin varmasti kuohuu ja se tulee varmasti kuohumaan myös yli ennen tulevaa lokakuuta. Akava tulee menettämään merkittävästi neuvotteluasemiaan työehtosopimusten valmistelussa ja, jos se jää/jätetään uuden järjestön ulkopuolelle, sen rooli tulee olemaan uuden suurjärjestön pelinappula.

 

Tällä tavalla vahvistuva ay-liike ei missään nimessä tule olemaan hyväksi Suomen taloudelle. Kun suuri järjestö saa enemmän pontta neuvotella aina vain parempia työehtoja, jokainen itseään arvostava poliitikko ymmärtää, että paikallisen sopimisen tuominen tosiasiallisesti lainsäädäntöön ja toimintaan tulee olemaan hyvin ongelmallista. Jokainen itseään arvostava poliitikko myös ymmärtää, että Suomella ei enään ole lähes kymmenen vuoden taloudellisen surkeuden jälkeen mahdollisuuksia katsoa sivusta, kun ay-liike vie Suomen globaalin aseman ja talouden polvilleen. Korporatistinen järjestelmä on osoittanut toimimattomuutensa kaikissa työttömyysluvuissa ja talouden syöksykierteissä ja siksi kyseinen järjestelmä ei millään voi olla kuin pyhä lehmä suomalaisille, populistisia ääniä hankkiville poliitikoille.

 

Elina Lepomäki totesi Verkkouutisille, että jos paikallinen sopiminen jätetään työmarkkinajärjestöjen varaan, on täysin mahdotonta päästä tavoiteltuun 72%:n työllisyysasteeseen. Paikallinen sopiminen on tuottanut mitä parahimpia tuloksia verrokkimaissamme, kuten Ruotsissa, Saksassa jne. Paikallinen sopiminen yhdistettynä Viron yritysveromalliin, jonka tuomista Suomeen ovat monet järjestöt, kuten Kokoomuksen Nuorten Liitto, vaatinut, olisi äärimmäisen tärkeää tuoda vihdoin Suomen lainsäädäntöön ja tuoda työmarkkinapolitiikka nykypäivään.

 

Työ on hyödyke. Työ on tuote. Tämä unohdetaan lähes jokaisessa vasemmistolaisessa kommentissa, joka liittyy työmarkkinauudistuksiin. Tällä hetkellä työ on lähes ainoa tuote ja hyödyke, jolle on "korkeammalta taholta" asetettu alaraja. Mikä oikeuttaa sellaiseen toimintaan, jossa ilman yksilön omaa suostumusta häneltä otetaan valta pois päättää itseään koskevista asioista – jokaisella ihmisellä tulisi olla vapaus sopia työstään sellaiset ehdot, mitkä itse kokee itselleen edullisiksi!

 

Toivotaan, että vihdoinkin suomalaiset poliitikot ymmärtävät Suomen taloudellisen tilanteen ja todella ajavat ay-liikkeen nurkkaan ennen kuin se ehtii pitkittämään Sipilän yhteiskuntasopimusta yhdeksänteen sopimusyritykseen. Tämän tulee olla ehdottomasti viimeinen mahdollisuus työmarkkinajärjesttöille, erityisesti SAK:lle, tehdä sopimus, jota on pitkitetty jo tuskastuttavan kauan. Tälläinen talouden kyykyttäminen ei ole tervettä ja sitä harjoittavat liikkeet, yhdistykset ja yhteisöt on saatava pois sellaisesta roolista missä ne nyt ovat. Miksemme poistaisi työehtosopimusten yleissitovuutta ja anna työmarkkinajärjestöjen sopia jäsentensä puolesta omat ehtonsa ja jättää järjestäytymättömät työnantajat ja työntekijät rauhaan korporatismiltaan?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän ToukoKivi1 kuva
Touko Kivi

Sellainen pieni tyyliseikallinen kehitysehdotus että mielestäni lihavoit (eli korostat) tekstinosiasi noin 300% liikaa. Eli 2/3 korostuksistasi pois seuraavissa teksteissäsi niin lukijan huomio kiinnittyy vain kaikkein olennaisimpiin asioihin ensimmäiseksi. Olennaisimpien kohtien priorisoiminen tekstissä on vaikeaa hommaa, tiedän kokemuksesta.

Talousoikeistolainen poliitikonalku kritisoi vahvaa AY-liikettä ja puhuu talouskasvusta työntekijöiden palkkaa tärkeämpänä asiana, ei varsinaisesti hirveän yllättävä asia. No, aatteen paloa on tekstissäsi selkeästi paljon mukana, sitä kunnioitan.

Vaikka tästä asiakysymyksestä taidan eri mieltä ollakin, toivon onnea ja jaksamista tulevalle poliittiselle urallesi.

Käyttäjän JuhaniRantanen kuva
Juhani Rantanen

Kiitos paljon kommentistasi ja yritän kehittää muotoilua ensi blogissani! :)

En missään nimessä nosta talouskasvua työntekijöiden palkkaa tärkeämmäksi, mutta hyvät palkat mahdollistuvat vain terveän ja kasvavan talouden kautta. Ainut asia minkä nostan minkään yläpuolelle on yksilöiden vapaus lain puitteissa.

Toimituksen poiminnat